VAAPUNVALMISTUS
Alkuun annettakoon varoitus tätä sivua lukeville!
Vaappujen veistäminen on todella mukavaa puuhastelua ja siihen jää helposti koukkuun, sananmukaisesti. Jos olet nikkaroinnin vietävissä, voit jatkaa huoletta lukemista eteenpäin.
ALKUVALMISTELUT
Hyvin varustetut kalastusvälineliikkeet tarjoavat varsin kattavia vaapunrakennuspaketteja jotka sisältävät kaikki tarvittavat raaka-aineet ja jopa maalit vaappujen valmistamiseksi. Kotoakin löytyvistä materiaaleista voi olla apua. Esimerkiksi vaapunteossa yleisesti käytettyä apassia on saattanut jäädä tähteeksi viimeisen saunaremontin jäljiltä. Suomalainen haapa on mainio ja ekologinen vaihtoehto myös vaapunteossa. Mainittakoon että Hollolan Uistimen vaaput valmistetaan joutsalaisesta haavasta.
- runkomateriaalit: balsa, apassi, haapa ja muut kotimaiset. Puun on oltava aina kuivaa
- vaappulakka ja maalit: varmista yhteensopivuus, vesiohenteiset ovat terveydellesi vaarattomimpia, älä unohda hyllyihin jääneitä automaaleja
- runkolanka: ruostumaton ja sopiva jäykkyys, paksuus n. 1 mm.
- lyijyä painotukseen
- uintilevyt ja koukut renkaineen
- kosteudenkestävää puuliimaa
- paperiliimapuikko foliointiin
- veistopaikka: lastua, hiontapölyä ja maalin sekä lakan tuoksua sietävä tila
- mahdolliset muut tilpehöörit: maalaussapluunoita, tylliä suomujen maalaukseen, folioita, tarrasilmät, hileet, muut koristeet
NikkArin vinkki: pizzalaatikosta saat hyvän alustan nikkaroinnille. Lastut ja muut roskat pysyvät hyvin reunojen sisällä. Roskien poistamisen jälkeen työkalut säilyvät suljettavan kannen alla.
VAAPPUNIKKARIN TYÖKALUT
- parempi puukko (balsan veistäjä pärjää mattoveitsellä) ja huonompi puukko, jolla voit veistää esim. lyijypainoa
- lyijykynä
- sakset: mallisapluunan ja folioiden ym. leikkaamiseen
- hiontapaperia: karkeus esim.80 ja 120
- karkea viila: hyvä väline koville puulajeille. Käytä puukon jälkeen, ennen hiontapaperia
- työntömitta
- rautasahan terä: teippaa ilmastointiteipistä kädensija terän toiseen päähän
- sivuleikkurit runkolangan katkaisuun
- hyvät pihdit runkolangan taivutteluun
- koukutuspihdit ja vaapun säätämiseen soveltuvat sileäreunaiset pihdit (nämä aina mukana kalareissuilla)
- hengityssuojaimet: kevyt malli hionnan ajaksi, koska esim. balsapöly on keuhkoille erittäin haitallista. Mahdollisten liuottimien kanssa työskenneltäessä oltava kunnon, liuotinhöyryt suodattava suojain
- maalaustyökalut: vaahtomuovilla voi ”töpöttää” mainiosti alkutaipaleella, kynäruiskun kompressoreineen voi hankkia myöhemminkin, vaapun silmät syntyvät helposti tulitikuilla, muovipihdit (lukkopihdit) vaapun kiinnipitämiseen ruiskulla maalatessa
- uittoallas: amme riittää aluksi, mutta muista kerätä vaaput ennen seuraavaa kylpijää… Muovifirmat tekevät kohtuuhinnalla mitta-altaita
- herkkä vaaka. Nykyään on saatavana digitaalisia, elintarvikkeiden punnitsemiseen tarkoitettuja edullisia vaakoja. Kiitos kaikki painonvartijat…
- laastareita lähettyville
PUUPALIKASTA AIHIOKSI
Harjoittelu tekee mestarin. Onneksi veistettävä puu on halpaa ja mahdolliset epäonnistuneet aihiot lämmittävät mieltä ainakin kun ne lämmittävät saunan kiuasta veistolastujen kanssa. Anna aikaa taitojesi kehittymiselle vaappunikkarina. Jokainen tekemäsi vaappu on myös opettajasi. Turhan kriittinen ei saa olla - kalatkaan eivät ole.
Vaappujen tekeminen voidaan aloittaa kahdella tavalla seuraavasti:
1.
- suunnittele vaappumalli ensin paperille. Muista myös profiili jossa katsot vaappua yläpuolelta
- leikkaa kuvat, kuva sivulta ja kuva päältä, saksilla viivoja pitkin
- aseta ensin kuva sivulta puupalikan kylkeen ja kopioi se lyijykynällä palikan molemmille puolille
- tarkkaile koko veiston ajan vastakkaisten puolien symmetriaa
- veistä viivoja pitkin
- kopioi nyt toinen kuva aihion selkä- ja vatsapuolille
- veistä viivoja pitkin
- veistä puukolla jäljelle jääneet kulmat ja hio, muista symmetria
- aloita hiominen karkeammalla paperilla esim. karkeus 80 ja viimeistele 120:llä
- säilytä piirtämäsi ja leikkaamasi profiilikuvat. Saat myöhemminkin samanlaisia vaappuja
2.
- ota pakistasi tähänastinen lempivaappusi. Niin, kohta se jää toiseksi…
- ota työntömitta ja mittaa sen strategiset mitat. Pituus, leveys ym.
- tee siitä mahdollisimman tarkka kopio(voit myös piirtää ja leikata siitä kuvat kuten edellä).
Tämä, valmiin vaapun kopiointi, laittaa kädentaidot heti koetukselle. Muista että puuta voi aina veistää pois mutta sitä on vaikea lisätä. Maltti on siis valttia.
- etene muilta osin samoin kuin kohdassa 1.
RUNKOLANGAN JA PAINOTUKSEN ASENNUS
Runkolangan taivuttelu siten, että siima- eli nokkalenkki yhdistyy vaapun sisällä koukkulenkkeihin, on yksi vaapunvalmistuksen haastavimmista työvaiheista. Varsinkin nuorimmat nikkarit kokevat jäykän runkolangan taivuttelun hankalana. Lanka ei voi olla liian pehmeää, muutenhan virittämisen kannalta tärkeä nokkalenkki taipuu pienestäkin pohjatärpistä, kalojen vetovoimasta puhumattakaan. Ohuissa balsavaapuissa runkolangan merkitys koko rungon rakenteen lujittajana korostuu. Monet vaapuntekijät käyttävät langan taivutteluun siihen tarkoitettua sapluunaa. Yksinkertaisen lankasapluunan saat naulaamalla puualustaan pienikantaiset naulat jokaiseen runkolangan kulmakohtaan. Tällä lankasapluunalla saat samanlaisia runkolankoja kohtuullisella vaivalla.
NikkArin vinkki: harjoittele runkolangan tekoa aluksi tavallisella, notkeammalla rautalangalla. Näin löydät oikeat liikeradat ja lenkeistäkin tulee helpommin samankokoiset.
Tärkeää: vältä siimalenkin naarmuuntumista taivuttelun aikana. Laadukkaat pyöreäkärkiset pihdit ovat turvallisimmat. Jos lenkki kuitenkin vaurioituu, ei hätää. Laita siimalenkkiin uistinrengas!
Ja sitten itse hommaan…
- piirrä aihion vatsapuolelle, keskelle suora viiva
- sahaa viivaa myöten rautasahan terällä ura, jonka syvyys ulottuu vähintään puoleenväliin aihiota
- poista uran epätasaisuudet kätevästi kaksinkerroin taitellulla hiontapaperisuikaleella. Paksu lankakin mahtuu helpommin
- sovita ensin lankaa. Levitä liimaa alle (katkaise pätkä runkolankaa työkaluksi liiman sekoittamiseksi ja levittämiseksi) ja aseta lanka päälle. Lisää nyt liimaa runkolangan päälle. Langan sijainti runkoon nähden vaikuttaa myös vaapun uimataitoon. Tästä lisää osiossa VAAPUN UIMAKOULU
- lisää lyijypaino uraan. Painon määrällä ja paikalla on ratkaiseva merkitys myös vaapun uintiin. Yleensä paino on vaapun etuosassa, siimalenkin ja etukoukkujen välissä. Painonkin merkityksestä lisää osiossa VAAPUN UIMAKOULU
- loput urasta voit täyttää puusuikaleella. Liimaa säästyy ja pinnasta saadaan myöhemmin tasaisempi
- urasta ylipursuavat lyijy- ja puusuikaleet kannattaa veistää ja hioa vasta kun liima on kuivunut kunnolla
- tähän käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuva liima on kosteudenkestävä puuliima (esim.D3), joka on sekä edullista että kestävää
Tärkeää: jos käytät seuraavissa työvaiheissa lakkoja ja maaleja jotka sisältävät erilaisia liuottimia tai muita terveydelle haitallisia aineita, käytä aina asianmukaisia hengityssuojaimia. Suojakäsineetkään eivät ole liioittelua.
POHJALAKKAUS
Vaapun viimeistelty ulkonäkö perustuu huolellisiin pohjatöihin. Runkolangan ja painotuksen kiinnittämisen jälkeen kannattaa aihio hioa vielä kevyesti. Hionnan jälkeen poista hiontapöly ja muut epäpuhtaudet aihiosta mahdollisimman tarkasti. Näin lakkasi säilyy puhtaana pidempään.
Lakalla on erilaisia tehtäviä. Ensinnäkin lakka vahvistaa vaapun runkoa, varsinkin kun kyseessä on hauras balsa. Lisäksi lakka muodostaa pinnan jälkikäsittelylle ja samalla estää kosteuden tunkeutumisen kuivaan puuhun. Lakka kannattaa ohentaa riittävän ohueksi, sillä ohut lakka imeytyy puuhun tehokkaammin. Lakkauskertojen määrä riippuu lakan paksuudesta. Lakkaa mieluimmin ohuella lakalla useita kertoja.
Lakkauksessa on kaksi koulukuntaa. Ensimmäinen suosii tapaa jossa lakan annetaan kuivua kunnolla joka lakkauskerran jälkeen, minkä tuloksena on useita lakkakerroksia. Toinen koulukunta lakkaa uudestaan jo kun edellinen kerros on vielä hieman tuore, saaden uuden lakan sulautumaan vanhaan. Tuloksena on yksi vahva kerros. Lakkamerkeissä on myös pieniä eroja. Kokeilemalla löydät omaan lakkaasi sopivimman käyttötavan.
- lakkaa vaappu ”dippaamalla” se lakkapurkkiin. Käytä apuna pientä rautalankakoukkua, jolla saat ripustettua vaapun myös valumaan ja kuivumaan
- pidä vaappu ensimmäistä lakkausta tehdessäsi riittävän pitkään upoksissa. Lakan imeytyessä puun sisältä purkautuu ilmakuplia
NikkArin vinkki: anna ensimmäisen lakkakerroksen kuivua kunnolla ja hio aihio kevyesti ohuella, vähintään karkeus 120 hiontapaperilla vielä kerran
MAALAAMINEN
Vaappujen värimaailma on rajaton. Tässä vaiheessa vaapunteossa on rajana vain taivas. Tosin taivaaltakin saa joskus mainioita värivinkkejä… Aloita kuitenkin maltilla, ei siis liikaa eri värisävyjä ensimmäisiin vaappuihin.
Monimutkaisimmissa väriresepteissä voi lopulta olla jopa 8 eri värisävyä. Tarkastele eri vaappuja ja tutki maalausjärjestystä.
- pohjamaalaa vaaput aina valkoisella. Näin eri värisävyt tulevat kirkkaammin esille
- anna maalin kuivua. Liian paksu maalikerros aiheuttaa helposti harmillisia valumia, samoin jos maalaat ruiskulla liian läheltä. Kynäruiskulla maalatessa ohuet harsot kuivuvat hetkessä
- aloita pintamaalaus laajimmista ja alimmaisiksi jäävistä kerroksista
- jos maalaus epäonnistuu, ei hätää. Maalaa runko uudestaan valkoiseksi ja aloita alusta
- kun haluttu väritys on saavutettu, anna vaapun kuivua kunnolla
- kuivumisen jälkeen lakkaa vaappu. Värisävyt kirkastuvat entisestään
- jos haluat, voit lakata nyt useamman kerroksen. Kestävyys lisääntyy, mutta toisessa vaakakupissa vaapun paino kasvaa
OIKOTIE
Jos haluat samalla kertaa sekä pohjalakkauksen että pohjamaalauksen, käytä valkoista propionaattia tai valkoista vaappulakkaa.
MAALAUSNIKSEJÄ
- ruiskumaalari tarvitsee avukseen pihdit, jolla tartutaan vaapun nokkalenkistä maalauksen ajaksi. Muoviset pihdit eivät naarmuta nokkalenkkiä. Pyykkipoika käy paremman puutteessa
- läpikuultavia maaleja käyttäessäsi, jätä kokeeksi valkoinen pohjamaali pois. Näin puun syyt jäävät näkyviin
- käytä joskus pienten yksityiskohtien maalaamiseen sivellintä
- maalaussapluunat: pidä sapluuna aihiossa kiinni jos haluat teräväreunaisen jäljen. Sumureunat saat irrottamalla sapluunan aihion pinnasta
- kuristemuovista/kuristesukasta saat helposti maalaussapluunoita. Ensin sukka vaapun ylle, lämmitä kuumailmapuhaltimella ja sapluunan aihio on valmis. Halkaise sapluuna vaapun vatsapuolelta, saat sen myöhemmin helposti uuden vaapun ylle. Piirrä ja leikkaa mattoveitsellä sopivat raidat, kuviot tms.
- pahvisapluuna soveltuu myös monen tyyppiseen raidoitteluun
- varmista sapluunoiden liikkumattomuus maalatessa. Pyykkipojat taas apuun
- käytä tyllikangasta tai muuta verkkoa erityyppisten suomujen tekemiseen. Verhoklipseillä tylli saadaan tuettua hyvin vaappua vasten. Kysy lupa verhoklipsien käyttöön verhovastaavalta…
- joskus ohut suomutus valuu lakkauksen jälkeen. Voit välttyä harmilta lakkaamalla ruiskulla ensimmäisen kerroksen. Ohut lakkaharso riittää
- vesiohenteiset maalit aiheuttavat silloin tällöin ongelmia ruiskun käyttäjälle. Pudota tippa Fairy- astianpesuainetta maalipurkkiin. Veden pintajännitys laskee ja maali juoksee paremmin kynäruiskussa
- jos käytät hileitä koristeena, säilytä niitä vanhassa filmipurkissa. Siinä on hyvä korkki ja siitä on helppo ravistella ripaus vaapun pintaan, kosteaan lakkaan. Toinen lakkaus varmistaa hileiden pysymisen ja vaapun virheettömän pinnan
- muista maalien kierrätys: vanhat automaalit ym. Testaa kuitenkin aina ensin yhteensopivuus käytettävien maalien ja lakkojen kesken
NikkArin vinkki: saat upeat epäsäännölliset raidat muovisapluunaan kun käytät raitojen tekemiseen hehkuvaa rautalankaa. Tuikkukynttilä riittää langan kuumentimeksi
FOLIOINTI
Erilaisten folioiden käyttö yhdistettyinä maalien kanssa antaa lisää vaihtoehtoja vaapun pintaa suunniteltaessa. Monet kirkkaat hopeiset foliot jäljittelevät suomupintaa luonnollisen näköisesti, saaden vaapun näyttämään pieneltä kalalta. Foliointi on yksinkertaista ja helppoa. Luonnollisesti folio ei tarvitse pohjamaalausta.
- leikkaa foliosta kaksi suikaletta jotka ovat hieman kookkaampia kuin itse vaappu
- levitä paperiliimapuikolla liima folioiden taustapuolille
- painele sormin foliot vaapun kylkiin siten, että folioiden liimapinnat tulevat vastakkain vaapun selän ja vatsan keskilinjaa myötäillen. Vaappu jää siis folioiden sisään, umpinaiseen taskuun
- tarkista että folio on kiinnittynyt joka kohdasta. Ei ilmataskuja
- leikkaa ylimääräiset foliot vaapun selkää ja vatsaa pitkin. Tarkkuutta…
- leikkaamisen jälkeen painele folioiden reunat vastakkain ja kiinni vaappuun
- lakkaa vaappu
- kuivumisen jälkeen vaappu on valmis maalattavaksi
NikkArin vinkki: kokeile karkkipapereiden ohuita folioita. Käytä vaikka Mozartin kuulien folioita ja anna muusikolle lahjaksi vaappu, jonka kylkiä koristaa Mozartin kuvat. Kalatkin kuolevat nauruun…
UISTINTEIPIT
Uistinteipit soveltuvat myös vaapunvalmistukseen. Alunperin lusikkauistimiin suunnitellut teipit tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia vaappujen värien suunnittelemiseksi. Alan teknisen kehityksen myötä uusimmat teipit ovat ohuita ja joustavia, mikä helpottaa niiden asentamista vaapun pintaan. Läpikuultavien teippien ja erilaisten maalaustapojen mukanaan tuomia yhdistelmiä on loputtomasti. Suomu- ja kalajäljitelmäteippien avulla vaapusta voi saada hyvinkin luonnollisen näköisen. Edellisten sukupolvien vaapuntekijät olisivat varmasti kateellisia näistä nykyisistä mahdollisuuksista.
- tee vaapun pohjatyöt normaalisti
- jos käytät läpikuultavaa teippiä, maalaa vaappuun haluamasi pohjaväri tai -kuvio, jonka haluat näkyvän teipin alta
- kiinnitä teippi kevyesti kiristäen ensin vaapun toiselle kyljelle ja sitten toiselle
- leikkaa terävillä saksilla ylimääräiset teipit vaapun selkä- sekä vatsapuolelta ja painele teipin reunat tiiviisti vaapun pintaa vasten
- dippaa vesiohenteiseen vaappulakkaan useita kerroksia. Lakan kuivuttua hio mahdolliset teipin rajapintojen epätasaisuudet hiontapaperilla kunnes saumat ovat huomaamattomia.
- maalaa selkä- ja vatsaväri sekä muut maalaukset vaappuun
- jatka normaaliin tapaan uintilevyn kiinnittämisellä jne.
NikkArin vinkki:Käytä teippien kanssa vain vesiohenteista vaappulakkaa. Dipattaessa liuotinohenteiset lakat vetävät ohuet teipit kurttuun. Selkä- ja vatsavärit ym. maalaukset voit tehdä myös liuotinohenteisilla maaleilla, kunhan käytät kynäruiskua. Harsomaisesti levitettyinä niiden liuotin ei vaikuta teipin rakenteeseen.
UINTILEVYN KIINNITTÄMINEN
Uintilevyjä löytyy moneen lähtöön: on kielilevyjä, porraslevyjä, satuloita, syvännelevyjä jne. Uintilevy vaikuttaa sekä vaapun uintisyvyyteen että uintitapaan. Valinta tehdään vaapun käyttötarkoituksen mukaan. Tässä esimerkissä asennetaan virtavesiin sopiva porraslevy, joka lienee käytetyin lohivaapuissa.
- sahaa ura uintilevylle siimalenkin yläpuolelle. Halutessasi piirrä tussilla sahaukselle apuviiva. Monet vaapuntekijät käyttävät apuna erityistä sahausjiiriä, jossa sahan terän kulma vaappuun nähden pysyy vakiona
- sovita uintilevy ja liimaa. Propionaatista sulatettu lakka on loistava liima propionaatista valmistettujen uintilevyjen kiinnittämiseksi. vrt. OIKOTIE
- muistathan että uintilevyt voit valmistaa myös itse
NikkArin vinkki: uintilevyn ei tarvitse välttämättä olla tarkalleen suorassa. Vaapun uinti saattaa yllättää positiivisesti juuri pienen ”mittavirheen” ansiosta
SILMÄT
Uintilevyn kiinnittämisen jälkeen on aika luoda vaapulle silmät. Vaivattomin ratkaisu ovat erilaiset tarrasilmät mutta jos haluat vaapun olemukseen ripauksen elävyyttä, maalaa silmät itse. Silmien koko ja pupillien sijainti antavat vaapuillesi persoonallisen ilmeen. Silmät ovat useimmiten valko- tai keltapohjaiset, mustin pupillein. Käytä maalaamiseen tulitikkuja tai silmiä varten tekemiäsi sopivan kokoisia tikkuja.
Silmien maalaamisen tai kiinnittämisen jälkeen vaappu lakataan vielä kerran uintilevystä kiinni pitäen. Lakasta silmät saavat suojan sekä uintilevyn ja vaapun rungon sauma saa lopullisen tiiviyden. Kun halutaan mahdollisimman kestävä pinta, vaapu dipataan useita kerroksia betonilakkaan.
KOUKUT
Koukutuspihdeillä uistinrenkaiden ja koukkujen kiinnittäminen käy vaivattomasti. Valitse vaapun käyttötarkoitukseen sopivin koukkukoko. Liian suuret ja raskaat koukut syövät vaapun uinnin herkkyyden. Toisaalta liian pienet ja hennot koukut eivät tartu kalaan ja vääntyvät helposti.
KOEUITTO
Tämä on aina vaappunikkarin odotetuin heti. Saadaanko vaappuun säädettyä mieleinen uinti? Miltä värit näyttävät? Mikä on uuden mallin uintisyvyys? ym. ym.
- ensimmäisenä säädetään uinnin suoruus. Jos vaappu nostaa uidessaan vasenta kylkeään, käännä siima-/nokkalenkkiä (sileäreunaiset pihdit) oikealle. Ja sama toisinpäin, tietysti. Kokeile myös eri nopeuksia
- seuraavaksi säädetään uinnin taajuus. Nokkalenkkiä alaspäin kääntämällä uinti kasvaa, harvenee ja muuttuu hoipertelevampaan suuntaan (ns. humalainen postinkantaja -uinti) kunnes vaappu ei pysy enää pystyssä. Ylöspäin käännettäessä uinti pienenee ja loppuu lopulta kokonaan (ns. rautanaulauinti), mikäli lenkin säätövara vain riittää. Säädä vaappuusi eri nopeuksilla toimiva herkkä ja ilmeikäs perusuinti
Kalastettaessa uinti säädetään aina senhetkiseen tilanteeseen parhaiten sopivaksi.
VAAPUN UIMAKOULU
– huomioita ja vinkkejä vaapun uinnin säätämiseksi
Tähän liittyvä erillinen artikkeli löytyy linkistä: Vaapun uimakoulu
MASSA JA PAINO
Vaappu voi olla joko kelluva, uppoava tai ns. suspending. Viimeksi mainittu jää vedon loppuessa siihen syvyyteen missä se ui vedon aikana. Ongenkorkki ja kivi kuvaavat hyvin kelluvuuden ääripäitä. Vaapun painottamista suunniteltaessa tuleekin tarkkailla ensin rungon kelluvuutta. Paksu ja lyhyt balsarunko kulkee pinnan tuntumassa ja vedon loppuessa suorastaan hyppää pintaan. Sama runko apassista tai haavasta tehtynä käyttäytyy jo luonnollisemmin. Jälkimmäinen on varmasti helpompi saada painotuksella toimivammaksi. Valitaan siis aina käyttötarkoitukseen sopivin puulaji. Rungon pituus ja paksuus ratkaisevat painon koon ja sijoittumisen rungossa. Itse puussakin on omat painavammat ja kevyemmät osansa: syyt ja oksat. Ne muuttavat myös vaappuaihion painopistettä.
Ohut kynävaappu ei vaadi painotusta juuri ollenkaan. Koukut renkaineen riittävät näiden painottamiseen useimmissa tapauksissa. Koukkujen määrä, paino ja sijoittuminen rungossa kannattaa aina harkita tarkoin.
Esimerkki: Oletetaan että vaappu painaa 6 grammaa. Jos siihen lisätään 1 gramman lisäpaino, on sillä jo suhteellisestikin valtava merkitys kokonaispainossa. Jos ja kun lisäpainotusta käytetään, on sen sijoituspaikalla suuri merkitys. Rungon alaosaan sijoitettu paino vakauttaa uintia kun taas ylemmäs, jopa vaapun otsaan sijoitettuna paino saa aikaan reilua epävakautta. Vaapun etuosan painotus vähentää ns. hakkaavaa uintia ja painon siirtäminen kohti vaapun takaosaa vie osan uinnin herkkyydestä.
Heittovaaput on luonnollisesti syytä tehdä massaltaan erilaisiksi kuin soutu- ja vetovaaput. Painavampi lentää helpommin heitettäessä. Heittovaappua tehdessä kannattaa huomioida, että heitettäessä painotus vaikuttaa myös uistimen lentoasentoon: vertaa luotiasento vs. kieppuminen (koukut heti sotkussa siimaan…)
NOKKALENKKI
Jos tarkastelet vaappua sivulta, kertoo kuva olennaisia asioita uinnin kannalta. Kuinka nokkalenkki sijoittuu runkoon nähden? Jos valtaosa uistimen massasta on nokkalenkin (vetopisteen) alapuolella, on vaappu todennäköisesti omimmillaan esim. koskivaappuna tai muuten nopeassa vedossa. Edellä mainittu oletus kuitenkin sillä varauksella että näkymätön painotus jää vetopisteen kohdille tai alapuolelle.
Jos taas suurin osa massasta on nokkalenkin yläpuolella, on vaappu parhaimmillaan suvannoissa ja siihen on kohtuullisen helposti säädettävissä ilmeikästä hakua. Mahdollinen vaapun sisällä oleva painotuskin asettuu vetopisteen yläpuolelle.
Edellä mainittujen esimerkkien perusteella on helppo ymmärtää että jo vaappua suunnitellessa on hyvä miettiä sen käyttötarkoitusta. Aihion muoto ja runkolangan sijoittuminen suhteessa runkoon ovat avainasemassa erilaisia uinteja tavoiteltaessa.
Nokkalenkin pituudella on myös merkitystä. Jos haluat että uintia on helppo säätää reilusti, tee siitä riittävän pitkä. Nokkalenkin pituus vaikuttaa myös vaapun uintisyvyyteen. Pidemmällä lenkillä vaappu ui pinnemmassa ja lyhyemmällä se sukeltaa jyrkemmin. Pitkän lenkin miinuspuolia ovat sen herkkä vääntyminen kovissa pohja- ja kalatärpeissä. Lisäksi ohuet langat taipuvat jopa solmittaessa vaappua siimaan. Mieti ja kokeile nokkalenkin eri mittoja ja vahvuuksia. Unelmauintia kannattaa etsiä.
UINTILEVY
Jos käytössäsi on uittoallas tai vastaava kokeile seuraavaa. Tee testirunko/testirunkoja johon voit vaihtaa esim. erimallisia porraslevyjä. Jo porraslevyn kärjen muoto; pyöreä, ellipsi tai tasainen, muuttavat uinnin herkkyyttä.
Uintilevyn kärjen nostaminen vie vaapun syvemmälle. Samalla uintiliike pienenee, kylkien välkytys vähenee ja vatsakoukun sivuliike pienenee. Uintilevyn kärjen laskeminen vaikuttaa luonnollisesti päinvastoin.
Kokeile myös uintilevyn siirtämistä korkeussuunnassa. Laskeminen helpottaa haamuhaun löytämistä.
Kielilevyä käyttämällä löydät helpoimmin kylkiä keikuttavan liikkeen.
LOPPUCODA
Vaappunikkari ei ole koskaan täysinoppinut. Jo pelkästään vaapun uintiin vaikuttavien tekijöiden opiskelemisessa riittää puuhaa loppuiäksi. Värimaailmaankin perehtyminen on kuin loputon savotta. Kalastusolosuhteet vaihtelevat jatkuvasti ja kalojen sielunelämäkin on ihmiselle täysi mysteeri. Onneksi kalamiehellä on olemassa yksi oljenkorsi – sattuma.
Mukavia muistoja
Koppmolbukta
Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana